maanantai 16. huhtikuuta 2018

Vaatekierrätyksen ongelmat

Lähtökohtaisesti tekstiilien kierrätys on tehty meillä Suomessa melko helpoksi kuluttajaa ajatellen. Keräyslaatikoihin on helppo viedä tarpeettomiksi käyneet vaatteet ja mahdollisesti hankkia uutta tilalle. Mutta oletko ajatellut, mitä vaatteelle käy kun se on poissa omista silmistä? Useimmilla meistä on mielikuvia, joissa tekstiili päätyy hyväntekeväisyysjärjestön kirpputorille tai vaihtoehtoisesti jonkin itseämme vähäosaisemman kuluttajan käyttöön. Vaatteen matka keräyksestä eteenpäin on usein kuitenkin tätä mutkikkaampi ja saattaa sisältää esteitä. Vaatteen kohtalon määrittää pitkälti sen kunto, mutta myös materiaalikysymykset ovat suuressa osassa sen jatkokäyttöä ajatellen. 

Jos vaate on hyväkuntoinen ja palvelee vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan voimme puhua kiertotalouden toteutumisesta. Tällöin vaate voidaan toimittaa myytäväksi eteenpäin erilaisissa second hand- ja hyväntekeväisyysliikkeissä. Vaatteen arvo säilyy ja sen elinkaari pitenee, kun sille mahdollisesti löytyy uusi onnellinen omistaja. 



Jäljelle jäävän poistotekstiilin lajittelussa on kuitenkin omat haasteensa. Helpoimmin kierrätettäviä materiaalia ovat  esimerkiksi sataprosenttiset puuvilla- ja polyesterikuidut, mutta jos kankaaseen on lisätty vaikka muutama prosentti elastaania jatkojalostus estyy ja kohdataan merkittävä este kiertotalouden toteutumiselle. Tällöin tekstiiliä ei voi enää hyödyntää muulla tavalla kuin polttamalla energiaksi.
Kun tekstiilin käyttö sellaisenaan ei enää ole mahdollista, on aika miettiä miten tuotteen voisi hyödyntää jossain toisessa käyttötarkoituksessa- voidaanko se mahdollisesti repiä mekaanisesti uuden kuidun raaka-aineeksi teollisuuteen tai muuhun uusiokäyttöön?

Jos vaate on niin onnekas, että se pääsee jatkojalostukseen polttamisen sijaan on sille tehtävä muutama valmistava toimenpide. Tuotteesta on huolellisesti irrotettava napit, vetoketjut, toppaukset, paljetit, kuminauhat, pitsit ja muut osaset, jotka voivat olla vahingollisia niitä muokkaaville koneille.
Kuten vaatteen valmistukseenkin, myös lajittelutyöhön tarvitaan ihan oikeita ihmisiä erottelemaan tekstiilit käyttötarkoituksineen toisistaan. 
Telaketju-hankkeeseen kuuluvan Texvex-pajamme työntekijät tekevät tätä arvokasta vaatekierrätyksen mahdollistavaa prosessointityötä muokaten tekstiilin kuntoon, jossa sen hyödyntäminen onnistuu. 


Vaikka tekstiilikierrätys kehittyy jatkuvasti uusien ideoiden ja toimintatapojen johdosta, on silti muistettava käsissämme olevan tekstiilijätteen  määrän syy. Vaatteita tuotetaan yhä  halvemmin ja nopeammin ympäristöä sekä ihmisoikeuksia polkien, koska kysyntä ja kuluttaminen ovat jatkuvassa kasvussa. Suomessa ylikulutuspäivä, jolloin uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tuli tänä vuonna vastaan jo viime keskiviikkona. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä on odotettavissa elokuun tienoilla.
 Ihanteellisessa maailmassa jokainen meistä ostaisi vain laadukasta ja ainoastaan todelliseen tarpeeseen, jolloin tekstiilijätteen määrä vähenisi merkittävästi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oletko muovitietoinen?

Mikromuovin kulkeutuminen vesistöihin ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat puhuttaneet viime aikoina mediassa ahkerasti.  Aiemmin on uutisoit...