Vaatevallankumous on taas täällä!

Tänään alkoi vuosittain vietettävä Vaatevallankumous-viikko, jolloin kuluttajat kysyvät valmistajilta sosiaalisessa mediassa #whomademyclothes - kuka teki vaatteeni? Kampanjalla pyritään arvoketjun läpinäkyvyyden edistämiseen eettiset ja ekologiset ulottuvuudet huomioonottaen. Ostajat haluavat tietää minkälaisissa oloissa vaatteemme syntyvät ja niiden tuottajilla on mahdollisuus vastata kuluttajien kysymyksiin.

Vaatevallankumous sai alkunsa kun Bangladeshissa sijaitseva tekstiilitehdas Rana Plaza sortui 24.4.2013 surmaten yli 1100 ja haavoittaen yli 2500 työntekijää. 

Tapaus toi päivänvaloon vaateteollisuuden epäeettiset työolot- työntekijät olivat panneet merkille rakennuksen sortumista enteilevät lohkeamat rakenteissa, mutta heidät pakotettiin tehtaanomistajien toimesta siitä huolimatta töihin tilausten viivästymisen pelossa. Länsimaisen kuluttajan tietoisuuden on saavuttanut sittemmin myös alan epäinhimilliset työajat, elämiseen riittämätön palkka, sekä työntekijöihin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta.

Pikamuotia tehdään aina jonkun kustannuksella. Halpamuotiketjun hinnat ovat halpoja syystä. Liian harvoin pysähdymme kuitenkin miettimään mikä taho niistä on joutunut maksamaan. Vaatevallankumoukseen osallistuminen on oiva tapa pyrkiä jäljittämään vaatteen valmistusprosessia ja vaatimaan tätä kautta parempia oikeuksia vaatteemme valmistaville työntekijöille ja ympäristöllemme. 

Kampanjaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa vaatien vaateteollisuudelta läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Kampanjaan voi osallistua pukemalla vaatteen nurinpäin, ottamalla siitä kuvan ja lähettämällä sen sosiaalisessa mediassa valmistajalle käyttäen aihetunnistinta #whomademyclothes.

Vaatekierrätyksen ongelmat

Lähtökohtaisesti tekstiilien kierrätys on tehty meillä Suomessa melko helpoksi kuluttajaa ajatellen. Keräyslaatikoihin on helppo viedä tarpeettomiksi käyneet vaatteet ja mahdollisesti hankkia uutta tilalle. Mutta oletko ajatellut, mitä vaatteelle käy kun se on poissa omista silmistä? Useimmilla meistä on mielikuvia, joissa tekstiili päätyy hyväntekeväisyysjärjestön kirpputorille tai vaihtoehtoisesti jonkin itseämme vähäosaisemman kuluttajan käyttöön. Vaatteen matka keräyksestä eteenpäin on usein kuitenkin tätä mutkikkaampi ja saattaa sisältää esteitä. Vaatteen kohtalon määrittää pitkälti sen kunto, mutta myös materiaalikysymykset ovat suuressa osassa sen jatkokäyttöä ajatellen. 

Jos vaate on hyväkuntoinen ja palvelee vielä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan voimme puhua kiertotalouden toteutumisesta. Tällöin vaate voidaan toimittaa myytäväksi eteenpäin erilaisissa second hand- ja hyväntekeväisyysliikkeissä. Vaatteen arvo säilyy ja sen elinkaari pitenee, kun sille mahdollisesti löytyy uusi onnellinen omistaja. 

Jäljelle jäävän poistotekstiilin lajittelussa on kuitenkin omat haasteensa. Helpoimmin kierrätettäviä materiaalia ovat  esimerkiksi sataprosenttiset puuvilla- ja polyesterikuidut, mutta jos kankaaseen on lisätty vaikka muutama prosentti elastaania jatkojalostus estyy ja kohdataan merkittävä este kiertotalouden toteutumiselle. Tällöin tekstiiliä ei voi enää hyödyntää muulla tavalla kuin polttamalla energiaksi.

Kun tekstiilin käyttö sellaisenaan ei enää ole mahdollista, on aika miettiä miten tuotteen voisi hyödyntää jossain toisessa käyttötarkoituksessa- voidaanko se mahdollisesti repiä mekaanisesti uuden kuidun raaka-aineeksi teollisuuteen tai muuhun uusiokäyttöön?

Jos vaate on niin onnekas, että se pääsee jatkojalostukseen polttamisen sijaan on sille tehtävä muutama valmistava toimenpide. Tuotteesta on huolellisesti irrotettava napit, vetoketjut, toppaukset, paljetit, kuminauhat, pitsit ja muut osaset, jotka voivat olla vahingollisia niitä muokkaaville koneille.

Kuten vaatteen valmistukseenkin, myös lajittelutyöhön tarvitaan ihan oikeita ihmisiä erottelemaan tekstiilit käyttötarkoituksineen toisistaan. 

Telaketju-hankkeeseen kuuluvan Texvex-pajamme työntekijät tekevät tätä arvokasta vaatekierrätyksen mahdollistavaa prosessointityötä muokaten tekstiilin kuntoon, jossa sen hyödyntäminen onnistuu. 

Vaikka tekstiilikierrätys kehittyy jatkuvasti uusien ideoiden ja toimintatapojen johdosta, on silti muistettava käsissämme olevan tekstiilijätteen  määrän syy. Vaatteita tuotetaan yhä  halvemmin ja nopeammin ympäristöä sekä ihmisoikeuksia polkien, koska kysyntä ja kuluttaminen ovat jatkuvassa kasvussa. Suomessa ylikulutuspäivä, jolloin uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tuli tänä vuonna vastaan jo viime keskiviikkona. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä on odotettavissa elokuun tienoilla.

 Ihanteellisessa maailmassa jokainen meistä ostaisi vain laadukasta ja ainoastaan todelliseen tarpeeseen, jolloin tekstiilijätteen määrä vähenisi merkittävästi.

Tervetuloa Texvexiin!

TST-Texvexissä vastaanotetaan,lajitellaan, käsitellään ja myydään kuluttajilta tulevia poistotekstiilejä ja pyritään näin edistämään kiertotalouden toteutumista. Hanke on saanut rahoituksensa Turun kaupungilta ja aktivoi Turkulaisia pitkäaikaistyöttömiä erilaisissa poistotekstiilin käsittelyn liittyvissä työtehtävissä.

Texvexin toiminta perustuu yhteistyöhön Lounais-Suomen Jätehuollon ja Turun seudun TST ry:n välillä.

TST-Texvex on tärkeä osa Telaketju-hanketta, jossa tuetaan tekstiilijätteen kierrätystä mahdollistaen tuotteille pitemmän elinkaaren jatkojalostuksen tai uudelleenkäytön toteutuessa. Hankkeen tavoitteena on löytää malli, jolla saadaan hyötykäyttölaitos Turun alueelle.

Texvex-myymälästä löydät laajan ja useasti vaihtuvan valikoiman laadukkaita second hand-vaatteita. Käytetyt vaatteet ovat saapuneet meille kuluttajilta ja ne on valittu myymälään harkiten. Löydät meiltä siis ainoastaan siistejä ja ehjiä vaatteita.

Myymälässämme asiointi on erittäin edullista ja ympäristöystävällistä. Meille on myös helppo tulla bussilla. Tule mukaan toteuttamaan kiertotalouden vahvistumista Turun seudulle ostamalla käytettyä uuden sijasta. Näin tuotteen elinkaari pitenee ja ympäristön kuormitus vähenee.