Toimiva vaatekaappi- karsiminen

Moni kohtaa päivittäin saman ongelman täyden vaatekaapin edessä: sieltä ei löydy mitään päällepantavaa. Silti vaatteita pursuaa kaapeista ja niitä on kenties kertynyt myös tuoleille ja muille tasoille. 
Vaatepaljoudesta ei tunnu kuitenkaan löytyvän mitään tilanteeseen sopivaa. Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Mitä sille voisi tehdä? 

Kiihtyvän kulutuskulttuurin rinnalle on viime vuosina noussut menetelmiä ja elämäntapoja, jotka pyrkivät tavaran kuratointiin ja elämän yksinkertaistamiseen. 

Olet ehkä kuullut Konmari-menetelmästä, jossa kotiin kelpuutetaan ainoastaan iloa säkenöiviä esineitä. Olet saattanut lukea vapaaehtoisesta minimalismista. Kenties olet törmännyt sosiaalisessa mediassa 333-projektiin.

Nämä kaikki liikkeet ovat syntyneet vastavoimaksi tavaran haalimisen kulttuurille. Siinä missä tavarapaljous ja yltäkylläisyys ovat olleet menneiden vuosikymmenten statussymboleita, nyt elämästä pyritään tekemään merkityksellistä kohtuullistamalla ympäristöä jossa elämme. 

Elämän yksinkertaistamisen ja tavaran karsimisen on sanottu olevan elitismin yksinoikeus, mutta nämä menetelmät ovat tutustumisen arvoisia ihan tavallisille kuluttajille. Niiden luvataan helpottavan elämää ja tuovan sille uutta merkitystä. Ilmiöinä ne ovat kiinnostavia ajassamme. 

Ihannetilanne olisi, että kaikki vaatekaappimme kappaleet olisivat lempivaatteitamme. Sellaisia vaatteita, joissa tuntisimme olomme mahdollisimman itsevarmaksi ja mukavaksi. Kenties vaatekaapissasi on tällaisia valioyksilöitä. Ota ne tarkasteluun lähemmin. Mikä tekee niistä lempivaatteitasi? Väri, leikkaus, materiaali? Yritä jatkossa vaatteita hankkiessasi kiinnittää huomiota näihin ominaisuuksiin.

Entä ketä varten olet hankkinut ne vaatteet, jotka eivät päädy kaapista käyttöön? Minkälaiset ominaisuudet niissä eivät miellytä? 

Vaatekaappisi saattaa pääosin koostua värikkäistä mekoista vaikka tavallisena työpäivänä valitset aamulla kiireessä saman luottovaatteen, yksinkertaisen mustan neuleen. Tai ehkä keräilet vaatekaappiisi erilaisia toimistovaatteita, vaikka viettäisit kotielämää verkkareissa.  Länsimaisille ihmisille on ominaista elää "sitten kun"-elämää. Tosiasiassa tarvitset vaatteita sitä elämää varten, jota nyt elät. 

Vaatekaappia kuratoidessa asenteen pitää olla armoton. Joidenkin vaatekappaleiden kohdalla karsiminen saattaa olla helppoakin, toiset vaativat pidempää pohdintaa. Kokeile jokaista vaatetta yllesi ja tunnustele onko se oikean kokoinen, mukavaa materiaalia, kuvastaako se  todellista persoonallisuuttasi.

Olet ehkä hankkinut vaatteita tilaisuuksiin, joita ei ole eikä tule.

Joidenkin tutkimuksien mukaan suomalaiset käyttävät vain kymmenen prosenttia vaatekaappiensa sisällöstä. Lyhyellä matikalla tämä tarkoittaa, että esimerksi sadasta vaatteesta yhdeksänkymmentä lepää hyllyillä tarpeettomana. Luonnonvaroja on haaskattu, tuote on teetetty kenties kyseenalaisissa olosuhteissa, se on saatettu kuljettaa merten yli päätyäkseen liikkeeseen, josta olet sen ostanut. 

Kiertotalouden kannalta ihanteellista olisi jos jokainen kantaisi vastuun jo hankkimastaan tuotteesta. Kierto-sana saattaa olla harhaanjohtava, sillä kyseisessä talousmallissa ei pyritä tavaran kiertoon ihmiseltä toiselle, vaan materiaalin pysymiseen kierrossa. Nykyisen tuotteen lineaarisen elinkaaren sijaan pyritään sykliin, joka pyörii kestävien valintojen varassa. Voit esimerkiksi hankkia mahdollisimman vastuullisesti tuotetun uusiutuvista luonnonvaroista valmistetun vaatteen, käyttää sitä mahdollisimman kauan ja lopulta leikata sen siivousliinoiksi tai toimittaa muuhun jatkojalostukseen.

Kartoita aukot vaatekaapissasi. Kiinnitä huomiota vaatteiden yhteensopivuuteen. Tee muistiinpanoja. Hae inspiraatiota. Ole rehellinen. Kuuntele sydäntäsi. Toimi arvojesi mukaisesti. Kierrätä. Karsi iloiten. Hanki uutta harkiten. Haasta omat näkemyksesi kulutuskulttuurimme seurauksista. Vieraile kaatopaikalla ja kierrätyskeskuksissa. Mieti aina mistä vaatteesi ovat tulleet. Mieti mihin ne päätyvät kun niistä tulee sinulle tarpeettomia.