torstai 14. kesäkuuta 2018

Oletko muovitietoinen?

Mikromuovin kulkeutuminen vesistöihin ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat puhuttaneet viime aikoina mediassa ahkerasti. 
Aiemmin on uutisoitu Itämeren huolestuttavista muovipitoisuuksista, mutta nyt julkaistujen uusien tutkimusten mukaan myös järvissämme on muovia oletettua enemmän. 

Alle viiden millimetrin kokoiset, paljaalle silmälle näkymättömät mikroskooppiset partikkelit kulkeutuvat jätevesipuhdistamoiden läpi vesistöihin. Vaikka meillä Suomessa vesilaitokset ovat tehokkaita, syntyy muovipäästöjä niin paljon, ettei niitä ole mahdollista täysin vedestä suodattaa. Öljypohjaiset kuidut säilyvät vesistöissämme pitkään ja keräävät itseensä erilaisia haitallisia kemikaaleja, jotka sitten päätyvät vesissä asustaviin eläimiin ja eliöihin. Sieltä ne voivat kulkeutua lautasillemme.
Mikromuovin osuutta juomavedessämme tutkitaan parhaillaan.


Muovia on kaikkialla: auton renkaissa, erilaisissa pinnoitteissa, kosmetiikassa, pesuaineissa,  elintarvikepakkauksissa ja useimmissa vaatteissa ja tekstiileissä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme tuottaneet ja kuluttaneet muovia surutta: enemmän kuin koko viime vuosisadan aikana yhteensä. 
Nyt olemme jopa vähän yllättyneitä siitä, että teoillamme on seurauksia. 


Mikromuovi syrjäyttää vesieläinten ja -eliöiden oikean ravinnon ja häiritsee esimerkiksi niiden hormonituotantoa. Joka vuosi yli miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä ja -kilpikonnaa kuolee syömäänsä muoviin sen tukkiessa eläimen ruoansulatuskanavan. Eläin voi myös sotkeutua muoviroskaan ja nääntyä nälkään tai jäädä avuttomana saaliiksi.
Tämä voi johtaa useiden lajikantojen romahtamiseen.

Mikromuovi on niin monella tapaa ekosysteemille haitallista, ettei asiaa tekisi mieli edes googletella. Olisi mukavampaa jatkaa kulutusta kuten ennen ja antaa tulevien sukupolvien ratkaista ongelmat. Tulevaisuuden uhkakuvat ovat kuitenkin niin ahdistavia, että ne herättelevät kuluttajia väistämättä. On ennustettu, että maailman merissä tulee olemaan vuonna 2050 enemmän muoviroskaa kuin kaloja. 



Mitä kuluttaja voi siis tehdä? Tekstiiliteollisuuden muovipäästöt ovat huomattavat.
Keinokuidusta valmistetut vaatteet luovuttavat jokaisen pesun myötä mikromuovia vesistöihin. On pohdittava  mihin tarvitsemme tekokuituisia vaatteita. Tulisimmeko toimeen luonnonkuituisilla vaatteilla?
Arviolta kuusikymmentäviisi prosenttia kaikista vaatteista on tehty biohajoamattomista kuiduista, kuten polyesterista ja nailonista. Muoviongelma helpottaisi huomattavasti jos nämä materiaalit voitaisiin korvata luonnonkuiduilla.

Hyvä esimerkki ympäristölle kestämättömistä materiaaleista on urheiluun kehitetty elastaani. Se on alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan loistava materiaali, mutta voimme pohtia tarvitsemmeko sitä esimerkiksi tavallisiin arkivaatteisiin venyvyyttä tuomaan? 
Toinen vaatekaapin kauhistus on viime vuonna vuoden turhakkeeksikin valittu fleece-kangas. Se päästää yhden pesukerran aikana veteen arviolta 2000 mikromuovihiukkasta. Vuoden turhakkeen valitsee vuosittain Suomen Luonto-lehti. Edellisvuonna tittelin sai muovikassi, joten havahtumista muoviongelmaan on iloksemme havaittavissa

Moni pakkaa kauppareissullaan ostoksensa edelleen muovikassiin, vaikka kestokassi koettaisiinkin luontevammaksi vaihtoehdoksi. Muovikassin ostaminen voi tuntua välttämättömältä, koska sitä tarvitaan kuitenkin roskien kuljettamiseen.
Jotta muoviongelmalle voitaisiin tehdä jotakin on ratkaisevaa, miten suhtaudumme esimerkiksi tähän arkiseen haasteeseen. Täytyykö roskapussien ylipäätään olla muovisia?
Myymälästämme voi ostaa poistotekstiilistä valmistettuja Jätex-ekoroskapusseja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja kiertotalouteen siirtymistä.



Jos kaapistasi löytyy keinokuituisia vaatteita, ympäristön kannalta vastuullisin valinta on huoltaa niitä hyvin ja käyttää ne huolella loppuun ennen kuin ne päätyvät kierrätykseen tai poltettavaksi energiaksi. 
Vaatteiden huollossa voidaan pohtia riittäisikö keinokuituvaatteelle pesun sijaan vaikka pelkkä tuuletus. Markkinoilla on nykyään myös pesupusseja, jotka sieppaavat osan vaatteista mahdollisesti irtoavista muovinpalasista ennen niiden päätymistä vesistöihin. Myös pesukoneen nukkasihdeistä voitaisiin kehittää tehokkaampia. Ne luonnollisesti tyhjennetään sekajätteeseen, jotta päästöjä meriin tai järviin ei synny.

Ensisijaisesti kestävä kulutus lähtee siitä, että jätteen määrä pyritään pitämään minimissä. Tuotteita ostetaan siis ainoastaan tarpeeseen. Silloin kun kuluttaminen on välttämätöntä pyritään hankkimaan laadukkaita, kiertotaloutta edistävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita. 
Vastuu ei kuitenkaan voi olla ainoastaan kuluttajalla. Myös brändien on havahduttava tilanteeseen ja tuotava markkinoille ekologisempia vaihtoehtoja kysynnän kasvaessa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oletko muovitietoinen?

Mikromuovin kulkeutuminen vesistöihin ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat puhuttaneet viime aikoina mediassa ahkerasti.  Aiemmin on uutisoit...